Yleistä kumista

Kumi on kiehtova materiaali. Se on tunnettu jo vuosituhansien ajan, ja nykyisin sitä käytetään sen monipuolisten ominaisuuksien vuoksi kaikilla elämänalueilla kotitalouksista avaruusraketteihin saakka.

Kumin tärkein ominaisuus on sen joustavuus eli elastisuus. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi monissa eri kohteissa, kuten tiivisteissä. Kumin tärinäneritysominaisuudet ovat myös hyvät. Kolmas kumin ominaisuus, jolla on merkitystä useissa käyttökohteissa, on kitka. Kumi myös kestää hyvin joissakin kuluttavissa olosuhteissa. Vaikka kumin käyttölämpötila-alue on rajallinen, kumityypistä riippuen -100 - +250 Celcius-astetta, se kestää hyvin korkeitakin lyhytaikaisia lämpötilapiikkejä.

Kumista puhuttaessa voidaan tarkoitta kolmea eri asiaa:
- raakakumi (elastomeeri)
- kumisekoitus
- valmis, vulkanoitu (silloitettu) kumituote


Kumiraaka-aineen perustyypit

Luonnonkumi on peräisin kumipuun (Hevea brasiliensis) maitiaisnesteestä. Kemiallisesti se on cis-1,4-polyisopreeniä. Kumipuita viljellään maapallon lämpimillä alueilla eli Kaakkois-Aasiassa, Väli- ja Etelä-Amerikassa sekä Afrikassa.

Synteettinen kumi on teollinen tuote. Sitä on useita eri tyyppejä, joista eniten käytetty on styreenibutadieenikumi, SBR. Synteettisten kumien pääraaka-aine on öly.

Termoplastiset elastomeerit sijoittuvat ominaisuuksiltaan perinteisten kumien ja termoplastisten muovien väliin. Niiden käyttö lisääntyy nopeasti.


Kumituotteiden luokittelu

Suomen kumiteollisuudessa on perinteisesti luokiteltu kumituotteet kolmeen luokkaan:

- renkaat
- tekniset kumituotteet
- kumijalkineet

Euroopan kumiteollisuuden järjestö ETRMA (European Tyre and Rubber Manufacturers' Association) käyttää jaottelua kahteen ryhmään:

- Tyres eli renkaat
- GRG, General Rubber Goods eli yleiset kumituotteet